FairUTU

Hyvä tieteellinen käytäntö on taustaltaan kansainvälinen menettelyohjeisto, jonka tarkoituksena on varmistaa tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys ja tulosten uskottavuus sekä tiedeyhteisön toimintakyky. Sen perusvaatimuksia ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto.

• Luotettavuus on huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyön suunnittelussa ja ennakoinnissa, menetelmien eettisessä soveltamisessa, analyyseissä ja taloudellisten resurssien käytössä.
• Rehellisyys toteutuu, kun tieteellinen toiminta on johdonmukaista ja seurattavaa, ja siitä raportoidaan avoimesti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti, myös epävarmuustekijät tunnustaen.
• Arvostus on edeltäjien ja aikalaisten työnä syntyneiden tutkimustulosten kunnioittamista ja intellektuaalisen velan tunnustamista niille; ja kuten tutkimusyhteisöä ja tutkimuskohteita, arvostetaan myös tieteelliselle toiminnalle edellytykset antavan yhteiskunnan, luonnon ekosysteemien ja ihmisen kulttuuriperinnön muodostamaa elonpiiriä.
• Vastuunkanto on sitoutumista tieteellisen työprosessin kaikkiin vaiheisiin ja velvoitteisiin. Ne alkavat tutkimusidean ja sen toteutuksen suunnittelusta, tavoitteellisesta työstä, ja ulottuvat tulosten julkaisemiseen ja vaikutusten arviointiin, ja edellyttävät toteutuakseen myös koulutusta, mentorointia, ohjausta ja akateemista ja hankehallintoa.
  
  Vastuunkantoon liittyy myös yhteisvastuu lopputuloksista: jos työryhmän yksi jäsen syyllistyy plagiointivilppiin, voi koko ryhmä joutua yhteisvastuullisesti kantamaan tämän vilpin seuraamukset (kun esim. tutkimusjulkaisu vedetään pois myynnistä).

HTK on ensisijaisesti tutkimustyön edellytyksiä turvaava ohjeisto, mutta poikkeamiset sen periaatteista vievät myös opintosuorituksilta niiden arvon: vilppi ja piittaamattomuus eri muodoissaan tuovat opettajan työpöydälle suorituksia, jotka eivät ole opiskelijan itsensä tuottamia, tai ne eivät kuvaa sitä tietopohjaa havaintoja, jota niiden väitetään kuvaavan. 

Ks. TENK: Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK), 2023.
Vrt. ALLEA: The European Code of Conduct for Research Integrity

"Hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta rikkoo hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita sekä vahingoittaa tieteellisen toiminnan laatua, uskottavuutta, tekijyyttä tai yhteistyötä. 

HTK-loukkauksena pidetään

• tahallista vakavaa hyvän tieteellisen käytännön vastaista toimintaa tai

• toimintaa, jossa huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä on vakavasti laiminlyöty hyvää tieteellistä käytäntöä, vaikka sitä olisi ollut mahdollisuus noudattaa, tai

• tietämättömyydestä johtuvaa vakavaa hyvän tieteellisen käytännön laiminlyöntiä, joka on seurausta siitä, että asioista ei ole otettu selvää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus." (HTK-ohje 2023, 15)

HTK:n loukkausten päätyypit ovat 1) vilppi tieteellisessä toiminnassa ja 2) piittaamattomuus HTK:n velvoitteista.

Vilppi

Vilppi tieteellisessä toiminnassa voi olla tutkimustulosten plagiointia, vääristelyä tai sepittämistä.

PLAGIOINTI

• Plagiointia eli luvatonta lainaamista on toisen henkilön tekstin tai idean, tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, dokumentoidun tutkimustuloksen tai aineiston, tekstikäännöksen tai kuvallisen ilmaisun suora tai mukailtu esittäminen omana työnä. Tällöin loukataan myös alkuperäisen tekijän oikeuksia oman aineistonsa hallintaan ja käyttöön.
  Itseplagiointia on oman tekstin tai sen osan suora uudelleen käyttäminen toisessa opintosuorituksessa tai artikkelissa, jos juuritekstin olemassaoloa ei uudessa käyttöyhteydessä mainita. Tarkkuutta merkitsemissä edellytetään varsinkin vastikkeellisissa teksteissä kuten opintosuorituksissa (joilla saadaan opintopisteitä) ja artikkeleissa (joilla saadaan meriittiä ja mahdollinen kirjoituspalkkio).
  Rinnakkaiskäsite plagioinnille on anastaminen, joka voi tarkoittaa tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, havaintojen tai tutkimusaineiston lisäksi myös tavaramerkkien ja muiden tekijänoikeuksien ja immateriaalioikeuksien suojaa nauttivien sisältöjen ja keksintöjen oikeudetonta käyttämistä omissa nimissä.
   

Helposti tunnistettavia ja jäljitettäviä plagioinnin muotoja ovat:

• Kopioi ja liitä -plagiointi jostakin lähteestä ja oman nimen liittäminen tekijänä tällaiseen sisältöön;
• Jälkien häivytys kopioimalla toisen tekstiä pienin muutoksin. Muutoskeinoja ovat sana- ja lausejärjestyksen vaihtaminen, sanojen korvaaminen niiden synonyymeilla, lähdeviittausten poistaminen tai suorien lainausten merkitseminen parafraaseiksi lisäämällä niihin saatelauseita;
• Itsensä plagiointi kun käyttää samaa sisältöä useassa eri opintosuorituksessa tai julkaisussa tarkastajaa tai julkaisijaa erehdyttävällä tavalla;

Vaikeammin tunnistettavia ja todennettavia plagioinnin muotoja ovat:

• Idean, rakenne- tai sisältökonseptin tai tyylin plagiointi hyödyntäen toisen tekijän päättelyn seuraamista vaihe vaiheelta. Voidaan mukailla esim. toisen opinnäytteen sisältöä ja ajatusrakenteita omien tulosten tarkkana ilmaisumallina;
• Yhteistoiminnallinen plagiointi, joka tarkoittaa täydellistä tai osittaista vapaamatkustamista ryhmätöissä;
• Institutionaalinen plagiointi, joka tarkoittaa avustajien ja haamukirjoittajien käyttöä itse esitettävien tekstien valmistelussa.
   

VÄÄRISTELY

• Vääristelyä voi liittyä tutkimussuunnitelmiin, rahoitushakemuksiin, konferenssiesitelmiin ja tutkimusjulkaisuihin, joista se välittyy myös opiskelu- ja opinnäyteprosesseihin.
• Vääristely on työn tulosten tai omien ansioiden manipulointia muuttamalla tai valikoimalla tietoja niin, että toisia tietoja korostetaan ja toisista vaietaan.
   

SEPITTÄMINEN

• Sepittäminen on faktapohjaisen tiedon korvaamista fiktiolla.
• Usein sepittäminen on vajaiksi koettujen tutkimustulosten parantelua keksityillä tuloksilla.
• Ääritapauksessa tavoiteltava tulos on hahmoteltu jo etukäteen, ja sille vain pyritään sepittämään uskottava selityspohja ja sitä tukeva tutkimusjärjestely.

Piittaamattomuus

Piittaamattomuus HTK:sta edustaa sellaisia poikkeamia tieteen eettisestä koodista, jotka eivät rajaudu vilpin kolmeen peruskategoriaan. 

• Tekijyyden loukkaamista ja vähättelyä on muilta saadun sisällön tai yhteishankkeessa muiden tekijöiden osuuden kuvailematta jättäminen tuloksia julkaistaessa
  HTK:n mukaisen tekijyyden vähättelyä ilmentää myös omien aikaisempien tulosten esittäminen useita kertoja näennäisesti uusina.
• Vakavaa huolimattomuutta on huolellisuusperiaatteen unohtaminen tutkimuslupien, ennakkoarviointien tai haviantoaineistojen käsittelyssä, sekä esteellisyyttä, käyttöoikeuksia, säilyttämistä ja tietosuojaa koskevien velvoitteiden ohittaminen. Näiden laiminlyöntien seurauksena voidaan syyllistyä aineistojen sopimattomaan käyttöön.
• Manipulointia on tutkimustiedon ja tekijätiedon vääristely. HTK:n periaatteita loukkaavaa manipulointia voi olla myös muiden tutkijoiden työskentelyn vaikeuttaminen ja hidastaminen. 
   

HTK-loukkauksen vakavuus

HTK-loukkausten vakavuusaste arvioidaan tapauskohtaisesti. Koska toiminnan lähtökohtia ja intentioita on vaikea todentaa, arviointi suoritetaan tiedeyhteisölle koituvan haitan näkökulmasta. Kaaviokuvassa esimerkkejä seikoista, joita voidaan arvioinnissa ottaa huomioon (kaavio HTK-ohje 2023, 16)

Tarkemmin:

• Opintovilpin muodot ja käsitteet kuvataan Turun yliopiston menettelyohjeissa vilppitapausten varalle.
• Laajemmin tieteellisen vilpin rikkomukset käsitellään HTK-ohjeistossa.

Oppimisen eettinen ohjeisto vastaa geneerisesti kysymyksiin, mitä eettinen toiminta on ja mitä se ei ole.  

Yliopisto edellyttää yhteisönsä jäseniltä henkilökohtaista sitoutumista näihin periaatteisiin, jotka tukevat työyhteisön hyvinvointia ja opiskelun kannustavuutta, ja joita noudattaessaan saa suojan opintovilpin eri muotoja vastaan. Lähdetiedon oikean käytön ja plagioinnin välttämisen osalta ovat opiskelijan eettinen sääntö 3 ja 4 ovat keskeisen tärkeitä.

Katso: Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet opettajalle ja opiskelijalle

Eettisen kirjoittamisen lähtökohtana on kolme lupausta lukijalle¹:

1. teksti on tekijäksi merkityn henkilön oma luomus
2. kaikki tekijän muilta lainaamat ideat ja tekstit on varustettu asianmukaisilla lähdeviittauksilla, ja
3. epäsuorat lainaukset on pyritty tekemään vääristelemättä alkuperäisen lähteen asiasisältöä.
    

Yhden lähdeviittausjärjestelmän johdonmukainen käyttö helpottaa tekstin lukemista ja edellyttää, että:

• kaikki suorat ja epäsuorat lainaukset on merkitty lähdeviitteillä
• lähdeviitteet on merkitty yhtenäisellä notaatiolla 
• lähdeluettelo on laadittu vaatimusten mukaisella tavalla. 
• kaikki lähdeviitteissä mainitut lähteet löytyvät lähdeluettelosta (+ alaviitteistä). 
• kaikkiin lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin on viitattu tekstissä. 

 
Luvallinen lainaaminen² edellyttää, että: 

• lainaus on merkitty asianmukaisella lähdeviitteellä
• lähdeviittaus osoittaa lainauksen laajuuden siten, että lainaus erottuu tekijän omasta ajattelusta/tiedosta
• ilman lähteen tekijän lupaa tehdyn suoran lainauksen tapauksessa täyttyy sitaattioikeus.
   

Sitaattioikeuden mukaan suoran lainauksen voi tehdä ilman tekijän lupaa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• lähteenä käytetty teos on julkistettu (saatettu tekijän luvalla yleisön saataville)
• siteeraus tehdään hyvän tavan mukaisesti, eli (a) siteeraus erotetaan selvästi lainaajan omasta esityksestä, (b) lähde mainitaan asianmukaisella tavalla ja (c) siteerauksella on hyväksyttävä asianmukainen sisällöllinen yhteys lainaajan omaan esitykseen
• siteeraus tehdään vain tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. 
   

Näitä periaatteita noudattaen luodut tutkielmatekstit ovat läpinäkyvästi argumentoituja ja tulokset verifioitavissa.

______________

¹ Roig, M. 2006. Avoiding plagiarism, self-plagiarism, and other questionable writing practices. A guide to ethical writing.
² Alkuperäisen kirjoittajan antama lupa ei sellaisenaan riitä täyttämään sallitun sitaatin kriteereitä. (vrt. Silpiö 2012, 93)

Teksteihin liittyvän plagioinnin yleisiä esiintymismuotoja ovat:

• suoran tai epäsuoran lainauksen lähdettä ei ilmoiteta lainkaan
• suora lainaus esitetään epäsuoraksi lainaukseksi merkittynä
• pintapuolisesti muunneltu suora lainaus esitetään epäsuoraksi lainaukseksi merkittynä
• lähdeviite sijoitetaan siten, ettei sen ala tekstissä ei kata lainattua osuutta kokonaan
• lähdeviite merkitään viittaamaan ensisijaiseen lähteeseen vaikka lainaus on otettu toissijaisesta lähteestä.

Seuraavat virheet ja puutteet eivät sellaisenaan ole plagioinnin esiintymismuotoja, mutta rikkovat hyvän tieteellisen käytännön huolellisuusvaatimusta:

• lähdeviite kattaa lainauksen alan, mutta viittaa väärään lähteeseen tai väärään kohtaan oikeassa lähteessä
• viitteessä mainitun lähteen tietoja ei löydy lähdeluettelosta
• lähdeluettelossa annetut lähdettä koskevat tiedot ovat puutteelliset tai virheelliset
• suora lainaus ei täytä sitaattioikeuden kriteerejä. 
• lähdeviite kattaa merkittyä osuutta laajemman osan tekstistä.
  - Tämä on tutkitusti yleisin harhauttavan viittauksen muoto suomalaisissa opinnäyteteksteissä; lähteen varaan rakennetaan laajempi osa tekstistä kuin halutaan näyttää. Viittauksella merkityn alueen ulkopuolelle jäävä osa tiedosta on plagiaattia. Tai päin vastoin: viitataan laajempaan sisältöön kuin lähde on, jolloin sen merkitystä voidaan manipuloida tukemaan ja legitimoimaan omia näkemyksiä.
  

Opinto- ja tutkimusryhmässä työskentelyyn liittyy kolme tyypillistä plagiointivilpin muotoa:

• vertaisplagioinnin tapauksessa opiskelija esittää omanaan toisen opiskelijan samaan tai vastaavaan tehtävään tekemän työn 
• epärehellisen yhteistoiminnan tapauksessa opiskelija esittää toisen henkilön kanssa tehdyn työn omana yksilösuorituksenaan
• vapaamatkustaminen ryhmätyösuorituksessa johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa opiskelija esittää toisten opiskelijoiden tekemää työtä omanaan. 

Ks. Silpiö 2014, 50.

Ohjeistossa kuvataan eettisten sääntöjen rikkomustyypit sekä rikkomusten käsittelyprosessit ja seuraamukset.

Opintovilppiä ehkäiseviä opetuskäytäntöjä suunniteltaessa ja opintovilppiepäilyjä käsiteltäessä tämä dokumentti on keskeinen ohjeisto kaikille käsittelyprosessin osapuolille.

Katso: Turun yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten varalle

Turun yliopistolla on tiedekunnille yhteiset menettelyohjeet sekä tiedekuntakohtaiset tukihenkilöt opintovilppitapausten selvittämistä varten.

Turnitin-järjestelmä käytön kysymyksissä neuvovat Turnitin-järjestelmän, Moodle-järjestelmän ja UTUGradu-järjestelmän pääkäyttäjät. Eettisen arvioinnin kysymyksissä opastavat tutkimusetiikan tukihenkilöt.

Tiedekunnissa Selvittäjät (yleensä opintopäälliköt) organisoivat tarvittavan selvitystyön ja toimivat tukihenkilöinä yliopistomme opettajille ja opiskelijoille.

Jos epäilet, että tarkastettavassa tekstissä on plagiointia, ota ensin yhteyttä tekstin tekijään. Opiskelijalle tulee varata tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Sitovaa velvoitetta selvityksen antamiseen ei vilpistä epäillyllä opiskelijalla ole. Arveluttavalle löydökselle Turnitin-raportissa voi olla luonnollinen ja hyväksyttävä selitys.

Samasanaisuus ei aina edusta plagiointia. Opiskelijoille eri tieteenalojen toisistaan poikkeavat raportointikonventiot voivat aiheuttaa tässä epävarmuutta. Tutkimuskohteiden täsmällisistä kuvailutarpeista johtuva kielen toisteisuus näkyy myös tekstien Turnitin-raporteissa. Yksilölliseen ilmaisutapaan on keskimäärin suurempi mahdollisuus ihmistieteissä kuin luonnontieteissä. Tulosten verifioitavuus voi vaatia hyvinkin vakioituja ilmaisuja. Tästä seuraa hyväksyttävää ja jopa vaadittavaa samasanaisuutta eri tutkijoiden julkaisuissa.

Tekstivastaavuuksien merkitys siis määrittyy aina asiayhteydessään, joten etukäteen määriteltyjä %-viitearvoja ei voida hyväksyttäville teksteille antaa. 

Vilppiepäily koettelee luottamussuhdetta opettajan ja opiskelijan välillä. Selvitysprosessi voi olla kuormittava molemmille osapuolille. Selvittelyvaihe ei kuitenkaan saa muodostua vahvemmin sanktioivaksi kuin selvityksen mahdollinen lopputulos voisi oikeuttaa. Alkuselvittely on suositeltavinta tehdä kasvokkain, jolloin ongelmakohdat tekstissä voidaan käsitellä yksityiskohtaisemmin ja väärintulkintoja välttäen.

Kaavio: Eettisyyden asteen muutos suhteessa lähteideiden käyttöön tekstiä luotaessa.

^{Eettisesti virheettömät, tahattomia virheitä sisältävät ja tietoista vilppiä edustavat tekstit. (Ks. Roig 2006 ja K. Silpiö 2012).}

Virheiden tahallisuuden tai tahattomuuden arviointi on haastava tehtävä. Tavoitteellinen ja vakava vilpin yritys selvitetään Turun yliopiston kaikille tiedekunnille yhteisen käsittelyohjeen mukaisesti. Jos opintovilppi on toistuvaa, se tulkitaan tasoltaan vakavaksi.  Vakavasta vilpistä seuraa sanktioivia toimenpiteitä. Kansallinen HTK-ohje määrittelee vilpin toistuvuuden yhdeksi teon vakavuuden mittariksi.

Lievien vilppitapausten käsittelyä ohjaa periaate, että ensisijaisesti annetaan opastusta lähteiden käytössä ja pyydetään opiskelijaa korjaamaan havaitut puutteet ja virheet suorituksessa. Tieteellinen kirjoittamisen taidot ja hyvän tieteellisen käytännön vaatimukset opitaan opiskelu-uran edetessä. Opiskelijalle tunnustetaan mahdollisuus tehdä myös virheitä ilman jyrkkiä sanktioita.

Opinnäytteisiin liittyvät plagitointiepäilyt selvitetään vakavan opintovilpin yrityksinä. Opettaja/työnohjaaja ilmoittaa vilppiepäilystä lomakkeella tiedekuntansa Selvittäjälle, joka yhtäläisyysraportin ja muiden tarvittavien dokumenttien pohjalta, osapuolia kuultuaan, valmistelee selvitysmuistion tiedekunnan dekaanille. Dekaanilta asian käsittely etenee tarvittaessa rehtorille.

Selvitysprosessin tukiaineistot:

• Turun yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten varalle
• Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet opettajalle ja opiskelijalle
• Tutkimusetiikan tukihenkilöt ja kehittämisasiantuntija Turun yliopistossa
• Ilmoitus vilppiepäilystä tai vilppitapauksesta -lomake 
• Käsiteltyjen opintovilppitapausten raportointilomake
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen

Yliopiston tiedekunnat raportoivat opiskeluvilppitapaukset vuosittain seurantatilastoon. Yliopiston rehtori raportoi selvitetyt hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset väitöstutkimuksissa Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.

Jos sinua epäillään plagiointivilpistä, saat aina mahdollisuuden antaa selityksen menettelytavallesi. Pakottavaa velvoitetta selityksen antamiseen ei kuitenkaan ole. Kun asiat käydään avoimesti läpi, voit saada opettajasi korjausohjeet tekstille. Epäilykset virittäneille samankaltaisuuksille voi olla hyväksyttävä syy, jonka voit kertoa opettajalle tai opinnäytteeseen liittyvässä prosessissa suoraan tiedekunnan Selvittäjälle.

Vilppiepäily koettelee luottamussuhdetta sinun ja opettajasi välillä. Selvitysprosessi voi olla henkisesti kuormittava molemmille. Kaikissa tapauksissa se toteutetaan luottamuksellisesti, osapuolten henkilö- ja tietosuojaa kunnioittaen.

^{Eettisesti virheettömät, tahattomia virheitä sisältävät ja tietoista vilppiä edustavat tekstit. (Ks. Roig 2006 ja K. Silpiö 2012).}

Selvittely olisi suositeltavaa tehdä kasvokkain. Silloin tekstin ongelmakohdat voidaan käsitellä yksityiskohtaisesti ja väärintulkintoja välttäen. Tarvittaessa voit pyytää selvitysistuntoon mukaasi tukihenkilön, esim. ylioppilaskunnan koulutuspoliittisen asiantuntijan (tyy-koposihteeri@utu.fi). 

Menettely vilppitapauksissa -> 6.1 opiskelijan oikeusturva

Jos opinnäytteen valmistuessa epäilet, että tekstiin liittyvässä tärkeässä lähteessä on plagiointia, kerro havainnosta opettajallesi, joka neuvoo, miten tilanteessa tulee toimia. Ongelmallistakin lähdettä voidaan käyttää, jos sen lähdekriittinen käsittely toteutuu riittävän monipuolisesti ja lähteen arvoa rajoittavat piirteet esiintuovasti. Lähteen ongelmat eivät ole sinun ongelmiasi, kun olet avoin lähteistön käytössä.

Selvitysprosessin tukiaineistoja:

• Turun yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten varalle
• Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet opettajalle ja opiskelijalle
• Tutkimusetiikan tukihenkilöt ja kehittämisasiantuntija Turun yliopistossa
• Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen

Rehtorin ilmoituksen Drno 918/002/2012 mukaisesti kaikille tutkintoon liittyville opinnäytteille Turun yliopistossa tehdään alkuperäisyystarkastus Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Tämä vaatimus on kirjattu myös yliopiston opintojohtosääntöön.

Tarkastustodistus tai tarkastusmerkintä vaaditaan opinnäytteeltä ennen kuin se hyväksytään tiedekunnan arviointiprosessiin. Opinnäytteen nimiösivulle liitetään merkintä suoritetusta tarkastuksesta.

• Tarkastusmerkintä | Control mark
• Tarkastustodistuksen lomakepohja

Eri tutkintotasojen opinnäytteillä on toisistaan poikkeavat tarkastusprosessit:

• alempaan korkeakoulututkintoon liittyvät opinnäytteet tarkastetaan Turnitinilla ei-tallentuvasti. Tarkastus etenee digitalisoidun UTUKandi-prosessin mukaisesti ja erillistä tarkastustodistusta ei käytetä.  Tutkielmien säilytysvastuu on yliopiston kirjastolla ja työt säilytetään UTUPub-julkaisuarkistossa 10 vuotta.
• ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät opinnäytteet tarkastetaan Turnitinilla UTU-vertailutietokantaan tallentuvasti. Tarkastus etenee digitalisoidun UTUGradu-prosessin mukaisesti ja erillistä tarkastustodistusta ei käytetä. Tutkielmien säilytysvastuu on yliopiston kirjastolla ja työt säilytetään UTUPub-julkaisuarkistossa pysyvästi.
• jatkotutkintoon liittyvät opinnäytteet tarkastetaan Turnitinilla UTU-vertailutietokantaan tallentuvasti. Tarkastusmerkintä annetaan erillisellä todistuslomakkeella tai sähköisellä esitarkastajiennimeämislomakkeella. Tutkielmien säilytysvastuu on yliopiston kirjastolla. Lisäksi työt säilytetään UTUPub-julkaisuarkistossa pysyvästi.

Turnitin-järjestelmää käytetään Moodle-oppimisalustan kautta. Moodle tarjoaa valmiit Moodle-Turnitin-kurssipohjat opinnäytteiden tarkastuksiin. Kurssien mallipohjissa ovat Turnitin-tehtävät valmiiksi kullekin tutkintotasolle kuuluvin asetuksin.

Myös tutkijakoulutushakuihin liittyvät tutkimussuunnitelmat tarkastetaan ei-tallentuvasti Turnitin-järjestelmällä. Tarkastuksissa voidaan käyttää esimerkiksi kandityön mallipohjaa tai tarkastuksia varten perustettavaa omaa kurssialuetta.

Turnitin Feedback Studiota ja Turnitin Integritya voidaan opettajan harkinnan mukaan käyttää eri tyyppisten opintosuoritusten, tehtävien ja tenttien palautuskanavana. Turnitin tarjoaa lähdeanalyysin lisäksi kehittyneitä arvioinnin ja annotoinnin välineitä palautteen antamiseen.

Myös yliopiston Annales-sarjaan tulevat julkaisut suositetaan tarkastamaan Turnitin-järjestelmällä. Tutkijoilla on mahdollisuus käyttää Turnitinia lähteistökorpusten vertailuun itse määrittelemillään menettelyillä.

Suurin hyöty Turnitinin tuottamista vertailuraporteista on silloin, kun järjestelmää käytetään säännöllisesti kirjoitusprosessin aikana.

Suositukset Turnitin-versioiden valinnasta eri käyttökohteisiin:

• Harjoitustyöt ja kotitentit  - Feedback Studio tai Integrity
• Oppimispäiväkirjat - Feedback Studio
• Kurssitehtävät, ryhmätehtävät, ryhmäkeskustelut - Integrity
• Käännöstehtävät ja laskutehtävät - Feedback Studio
• Esitelmät ja työpaperit - Integrity tai Feedback Studio
• Julkaistavat artikkelit - Feedback Studio
• Vertailtavat ja annotoitavat aineistot - Feedback Studio

Turnitinin käytön ohjeet ja suositukset Turun yliopistossa

Turnitinin käyttö opintosuoritusten alkuperäisyystarkastuksiin on osa yliopiston laatujärjestelmää ja kirjattu myös Opintojohtosääntöön ja opintovilpin käsittelyohjeisiin. Ohjeiden sääntöperusta on johdettu yliopiston toimintaan liittyvässä säädöksissä ja linjauksissa.

Turnitinin käyttöönoton, hallinnan ja arviointivälineistön käyttöohjeet löydät sivulta Turnitin-ohjeisto

HTK:n rikkomukset heikentävät tutkimustiedon läpinäkyvyttä ja verifioitavuutta. Läpinäkyvyys edellyttää oikeata tietoa käytetyistä lähteistä sekä mahdollisuutta arvioida niiden laatua ja käyttötapaa. Verifiointavuus tarkoittaa tutkimusasetelman toistettavuutta ja tulosten todennettavuutta tieteenalan yleisten kriteerien mukaisesti.

Kielimallipohjaisten tekstigeneraattoreiden avautuminen tiedeyhteisön  arkikäyttöön on haastanut HTK:n mukaisen tutkimusetiikan perusteita.

• Generatiivisella kielimallilla tuotetussa tekstissä ei lupausta tiedon verifioitavuudesta - että sama tietopyyntö tuottaisi toistettaessa saman vastauksen - ei ole, vaan sisältö muuttuu dynaamisesti.
• Lupausta tiedon oikeellisuudesta ei myöskään ole: ohjeena on käyttää erillisiä faktantarkistusvälineitä tai perinteistä akateemista asiantuntemusta sekä lähdevertailua.
• Ongelmaksi jää se, että generoitu teksti ei viittaa yksilöitäviin lähteisiin, joiden tarkastelu mahdollistaisi tekstin sisäisistä ehdoista lähtevän arvioinnin.
• Myös kieliteknologialla luotavat parafraasit lähdeteksteistä vähentävät tiedon läpinäkyvyyttä ja tekijäoikeuksien suojaa tekstin alkuperäiselle muodolle.
• Opinnäytteessä ja muussa opintosuorituksessa, jossa olet käyttänyt kielimallityökaluja apuna, tulee kuvata tukiälyn käyttömuodot esim. suorituksen alussa ja viitattaessa suoraan sen generoimaan sisältöön. Varmista haluttu merkitsemistapa opettajaltasi/työnohjaajaltasi.
   

Turun yliopiston Linjaus tekoälyn käyttämisestä Turun yliopiston opetuksessa ja koulutuksessa.
Turun yliopiston linjaus Tekoäly tutkimuksessa

Seuraa: Turnitin AI writing page